Aasi-historiaa ja Kalapuikkojen kosto!

Kaikki alkoi noin vuonna 1968, kun tulevan Aasi-saagan autuaan tietämätön päänäyttelijä sai isältään Tenholta Saksan tuliaisina HAITARIN. Perimätiedon mukaan sormet alkoivat löytää oikeille koskettimille kiitettävällä ketteryydellä jo aikaisessa vaiheessa, ja näin alkoi selkäytimeen iskostumaan yhä vahvemmin tuolle ajalle ah niin ominaiset tangot ja valssit.

Näin siis sai alkunsa Vellun vankka huttu-pohja, joka käy toteen Aasien keikoilla tarvittaessa tänäkin päivänä, kun tilanne vaatii suolaisimmat merimiesvalssit!

Sitten tuli 70-luku, Elvis ja Beatles. Koskettavan kasvatuksellisen tositarinan mukaan tuleva pää-Aasi sai rippilahjaksi valita mopon tai sähköurut. Valinta kääntyi aikaisempien pianotuntien siivittämänä luonnollisesti urkujen suuntaan ja kohta Lokintien kellarikerroksessa jammailtiin populäärimusiikin tahtiin jo tosissaan!

80-luku, Kookos ja kalapuikot. Viikset väreilevät ja tanssiravintolat vaihtuvat kun trio Kookos suhaa ympäri Suomen maata juhlakansaa viihdyttäen. Kilometrien taittuessa Vellun lisäksi Hiacen ohjaamossa jalkoja köydellä yhteen sitoo myös Juurikorven oma poika Vesa Widdula sekä Metsolan Mark Knopfler, elämäntaiteilija Risto W. Wituleff. Näihin aikoihin näkee päivänvalon myös Aasien 2. sukupolvi.

Musiikkikylpy

”Aasiksi syntyy, Aasiksi kasvaa ja Aasina pysyykin!”

90-luvulle tultaessa kaikki Aasit oli raavittu kasaan ja ensimmäisistä elinpäivistä lähtien alkoi kiivas musiikillisen verenperinnön lunastaminen. Kasvuympäristö tarjosi runsaasti musiikillisia ärsykkeitä ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Toisaalta ihan se ei tainnut olla Aasi-kapteenilla mielessä, että juuri isolla rahalla ostettuja CD-levyjä heiteltäisiin frisbeen omaisesti olohuoneen ikkunasta pihalle. Se taisi olla Jaken idea. Alusta pitäen kävi myös hyvin selväksi, ettei kotona tai autossa kuunneltu mitään Ti-Ti Nallea. Mökkimatkoilla opeteltiin Queenin kappaleet ulkoa, ihmeteltiin ELO:n soundia ja yritettiin jäljentää Eaglesin stemmoja.

Sukujuhlista ei tänä päivänäkään selvitä ilman jonkinlaista musiikillista performanssia Paanasten pöytäkunnasta, siitä on Teija-äiti aktiivisesti pitänyt vuosien mittaan huolen. Toki ”viihdyttäjän verellä” on myös saattanut olla osuutta asiaan…